Kuntouttavan työtoiminnan mediapaja kansalaisopistossa voi tarjota osallistujille monenlaisia osallistumisen kokemuksia
Järvilakeuden kansalaisopisto pilotoi kuntouttavan työtoiminnan mediapajatoimintaa, jota tutkittiin ja kehitettiin osana kulttuurialan kulttuurihyvinvoinnin koulutuksen YAMK-opinnäytetyötä. Kehittämisprojektin perusteella pitkäaikaistyöttömät kokivat mediapajaan osallistumisen tavallista kuntouttavan työtoiminnan ryhmää motivoivampana.
Opinnäytetyö Kokemuksia, elämyksiä ja ideoita – kulttuurihyvinvointia kuntouttavaan työtoimintaan kansalaisopistosta (Maaria Koivula-Talkkari 2023) syntyi tutkimus- ja kehittämisprojektina Turun ammattikorkeakoulun kulttuurialan kulttuurihyvinvoinnin YAMK-koulutuksessa.
Opinnäyte-kehittämistyö toteutettiin Järvilakeuden kansalaisopistossa, joka on Etelä-Pohjanmaalla Kauhavan, Evijärven ja Lappajärven alueella toimiva yksityinen vapaan sivistystyön oppilaitos. Tutkimukselliseen kehittämisprojektiin kuuluvan selvitystyön toteutuksessa tehtiin tiivistä yhteistyötä alueella toimivan, sote-palveluita järjestävän Kuntayhtymä Kaksineuvoisen aikuissosiaalityön kanssa. Mediapajan käynnistämiseen Järvilakeuden kansalaisopisto sai opintosetelirahoituksen Opetushallitukselta.
Mediapajan tavoitteena oli kannustaa mediapajaan osallistuneita pitkäaikaistyöttömiä oman luovuuden ilmaisemiseen ja tunteiden käsittelyyn erilaisin mediataiteen menetelmin, kuten valokuvaamisen, videokuvaamisen ja ääni- ja valosuunnittelun kautta, ja samalla kehittää myös osallistujien elämänhallintataitoja, kuten digi- ja vuorovaikutustaitoja. Perinteisestä kuntouttavasta työtoiminnasta toiminta erosi taidelähtöisten menetelmien hyödyntämisessä. Mediapajaa ohjasi media-alan ammattilainen tiiviissä yhteistyössä aikuissosiaalityön työntekijöiden kanssa.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin erityisesti seuraavia kysymyksiä:
- Millainen muoto ja rahoitus on toimiva taidelähtöiselle, erityisesti mediasisältöiselle kuntouttavalle työtoiminnalle Järvilakeuden kansalaisopiston alueella?
- Millaiselta mediapaja näyttäytyy moniammatillista yhteistyötä tekevien ammattilaisten näkökulmasta?
- Miten taidelähtöinen kuntouttava työtoiminta osuu vapaan sivistystyön kentälle?
- Mitä lisähyötyjä ja merkityksiä taidelähtöisestä kuntouttavasta työtoiminnasta on asiakkaille?
Kehittämistyön empiirisenä aineistona oli vuonna 2022 toteutettujen kahden mediapajan osallistujien ja ammattilaisten kokemukset toiminnasta. Mediapajat kokoontuivat kolmen kuukauden ajan kerran viikossa. Aineistot tuotettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina sekä Sovari-menetelmään pohjautuvina monivalintakyselyinä.
Kansalaisopistot ovat monipuolisia kulttuuritoimijoita
Kansalaisopisto löytyy jokaisesta Suomen kunnasta. Parhaimmillaan se toimii kuntalaisten omana kulttuurikeskuksena ja avoimena kohtaamispaikkana. Kulttuurihyvinvointi on yksilön oman elämän vuoropuhelua taiteen kanssa, minkä erilaiset taidelähtöiset menetelmät esimerkiksi kansalaisopiston kursseilla tai osallistuminen kansalaisopiston kurssien sivutuotteena syntyviin kulttuuritapahtumiin mahdollistavat.
Kansalaisopistot ovat vapaan sivistystyön lain mukaan paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Vapaan sivistystyön tehtävänä on toimia enenevässä määrin myös eriarvoistumiskehityksen vastavoimana ja yhteiskunnallisesta eheydestä huolehtijana.
Mediapajan osallistujien vastauksissa nousi esiin kansalaisopistossa toteutetun ryhmän merkitys vertaistuen paikkana, kokemus hyväksytyksi tulemisesta muiden ryhmäläisten ja opettajan toimesta sekä positiivinen kokemus omasta aktiivisesta toimijuudesta. Ryhmä toi osallistujilleen vertaistukea sekä vähensi muiden joukkoon lähtemisen kynnystä, yksinäisyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyteen liittyviä häpeän tunteita. Mediataide menetelmänä koettiin mielenkiintoiseksi haasteeksi, joka toi osallistujien elämään uutta sisältöä.
Moniammatillisuus vahvuutena ja lisäresurssina
Sote- ja kulttuurialan ammattilaiset näkivät vahvuutena kansalaisopiston laajat resurssit tarjota monipuolisia taidelähtöisiä menetelmiä kuntouttavan työtoiminnan sisällöiksi. Kansalaisopisto on puolueeton, neutraali taho, jonka toiminnassa osallistujat ovat samalla viivalla. Kehittämiskohteina ammattilaisten vastauksissa korostuivat mm. viestintä, taidelähtöisten menetelmien sanoittaminen sekä osallistujien mahdollisten erityistarpeiden huomioiminen.
Koska kyseessä oli toiminnan käynnistäminen, siihen liittyvän moniammatillisen yhteistyön kehittäminen luonnollisesti vielä jatkuu. Rinnakkain tapahtuvasta moniammatillisesta työskentelystä ei helposti edetä syvempään moniammatilliseen yhteistyöhön eli ammattienvälisyyteen tai poikkiammatillisuuteen. Esimerkiksi ryhmän ohjaajan rooli toiminnan onnistumiselle on niin suuri, että hänen olisi hyvä olla mukana jo osallistujien rekrytointivaiheessa sekä kuulostelemassa osallistujien resursseja että sanoittamassa heille tulevaa toimintaa. Uuden hyvinvointialueen myötä tulevaisuuden mahdollisuutena nousee esiin myös kuntouttavan ryhmätoiminnan tarjoaminen ostopalveluna kansalaisopiston tuottamana.
Kulttuurihyvinvoinnin kokemisen saavutettavuuden mahdollistaminen on selkeässä linjassa vapaan sivistystyön tavoitteiden kanssa liittyen ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä yhteiskunnan toimivuuteen ja yhteiskuntaan integroitumiseen. Kulttuurihyvinvointipalvelujen lisääminen vapaan sivistystyön kentälle vastaa mm. sivistyksen tasa-arvon ja yhteiskunnallisen vastuunkannon haasteisiin ja tarpeisiin.
Kirjoittaja: Maaria Koivula-Talkkari, koulutussuunnittelija, teatteriopettaja, Järvilakeuden kansalaisopisto
Lähteet:
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2022. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. 2. painos. Helsinki: Gaudeamus.
Hurme, L. (toim.) 2017. Kansalaisopisto kunnan voimavarana. Idea- ja tietopaketti päättäjille kunnan ja kansalaisopiston yhteistyömahdollisuuksista. Vantaa: Kansalaisopistojen liitto.
Isoherranen, K. 2012. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Väitöskirja. Helsingin yliopiston sosiaalitieteen laitoksen julkaisuja 2012:18. Helsinki: Unigrafia.
Kinnunen, R. 2016. Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus: Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari. Helsinki: Valtakunnallinen työpajayhdistys ry.
Lilja-Viherlampi, L-M. 2022. Mitä on kulttuurihyvinvointi? Musiikki, 51(4). Viitattu 5.4.2023.
OPH. 2021. Powerpaja-hanke. Vapaan sivistystyön opintoseteliavustus työllistymis- ja työmahdollisuuksien vahvistamiseen. Viitattu 2.5.2023.
Sihvonen, J. 2015. Vielä kerran – onko vapaa sivistystyö tehty? Teoksessa Pätäri, J. (toim.) Vapaa, vallaton ja vangittu sivistystyö. SVV-pamfletti. Helsinki: VSY.
Teräsahde, J. & Manninen J. 2019. Visiot vapaan sivistystyön tulevaisuudesta. Teoksessa Pätäri J., Teräsahde S, Harju A., Manninen J. ja Heikkinen A. 2019. Vapaa sivistystyö. Vapaan sivistystyön rooli, asema ja merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulutusjärjestelmässä. Vapaa Sivistystyö ry.